Muutin reilu vuosi sitten Rutalahteen viettämään eläkepäiviäni ja nyt olisi korkea aika esittäytyä
julkisesti. Nimeni on Ilona, viralliselta nimeltäni Fancy Way. Nuoruusvuoteni olen viettänyt suurimmaksi osaksi pääkaupunkiseudulla suuren maailman pauhussa. Kaupunkilaiskoirana olin aluksi hieman ihmeissäni uuden kotipaikkani koirien kuoroharrastuksesta – miksi ihmeessä täytyy pitää niin kovaa meteliä vain siksi, että joku kävelee pihan ohi. Nyt olen kuitenkin jo sopeutunut uuteen kulttuuriin, ja ystävystynyt monien aluksi aika äänekkäiden karvakuonojen kanssa (terveisiä etenkin Tessulle ja naapurilleni Akulle!).
Hyvistä käytöstavoista pidän kuitenkin kiinni. Haukun ainoastaan ovikelloille ja ilotulitteille, ja matkustan säyseästi niin junassa, bussissa kuin veneessäkin. Tosin täytyy tunnustaa, että kotona mielipuuhaani on mennä kaivelemaan kompostia aina, jos emännän silmä sopivasti välttää… Ne on näitä maalaiselämän pieniä iloja.
Nuoruusvuosinani olin kova tyttö urheilemaan. Kävilin agility-treeneissä ja pelasin jalkapalloa emäntäni kanssa. Nyt kun ikää on jo 12,5 vuotta, nautin eniten kävelystä kylän raitilla ja Koskikaran kierroksella.
Yhtenä kesäisenä aamuna Tessu sai ylipuhuttua minut mukaansa kylille, kun emäntä ei hetkeen ollut vahtimassa. Menimme katsomaan, olisiko Akukin jo pihalla, mutta kaveri taisi olla vielä nukkumassa. Käyskenneltiin Akun pihalla, kun kuulin tutun polkupyörän ääniä Luukkolantieltä. Tuli äkkilähtö kotiin. Sen koommin en ole karannut, mutta ehkä kevään tullen, kun ulkona pärjää taas ilmanmantteliakin…
Emäntäni Janika (Tanni) avusti minua kirjeen rustaamisessa ystävänpäivänä 2015