Viime viikkoina kylällä on voinut törmätä omituiseen ryhmään, joka höpisee itsekseen monologeja. Kyseessä on Letkaliiterin kesän avauksessa 8.6. ensiesityksensä saavan draamakävelyn ”Ei täällä kehnosti eletä” harjoitukset.
”Ei täällä kehnosti eletä” on jutustelevista monologeista koostuva huvinäytelmä, joka on saanut inspiraationsa Rutalahden kylän historiikista ”Ei täällä kehnosti eletty”. Näytelmässä postineiti kuljettaa yleisöä Rutalahden kylän eri hahmojen tilanteisiin. Yleisö pääsee kohtaamaan muun muassa laivan kipparin, puodin myyjän kuin pienen kummituksenkin.
Näytelmä on vahvasti fiktiota, mutta on siinä hiven totuuttakin. Voit siirtymien aikana pohtia mikä onkaan totta ja mikä ei. Rutalahden kyläkirjaa Ei täällä kehnosti eletty myydään Letkakahviossa, voit ostaa sen kotiinviemisiksi tutustuaksesi Rutalahden todellisiin tarinoihin.
Näytelmän kesto on noin tunti ja kävelyreitin pituus on reilu kilometri. Näytelmän lähtee Letkaliiteriltä ja päättyy Rutalahden vanhalle koululle, josta on takaisin Letkaliiterille 700 m. Päätöskohdasta alkaa Koskikaran kierros, komealle Korvenkoskelle on vain noin 100 m kierroksen alusta.
Näytelmä on osa Kulttuurituulahduksia-hanketta, joka on on toteutettu yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen kanssa. Hanketta on rahoittamassa Keski-Suomen Liitto.
Rooleissa
Suvi Virén – Postineiti
Heidi Pitkänen – Emäntä
Kalevi Puttonen – Kippari
Tuula Puranen – Myyjä
Tapani Parkkinen – Kummitus
Toni Peiponen – Patruuna
Käsikirjoittajat
Terhi Forssén (FM) on Jyväskylässä asuva runoilija, joka on kirjoittanut komediallisia monologinäytelmiä ja kaksi runoteosta: ”Sinä olet ääni minä olen hiljaa” (2022) ja ”Edelleen tässä” (2023). Parhaillaan hän työstää teosta, jossa hän uudelleenkirjoittaa tunnettuja suomenkielisiä runoja.
Pekka J. Paussu (FM) on jyväskyläläinen harrastajateatterin veteraani, jonka käsialaa on ollut mm. ohjaus ”Kuolleiden henget – Edgar Allan Poen tarinoita” (2018). Hän kirjoittaa aktiivisesti myös proosaa ja runoutta.
Merja Toppi on syntymässä yläsavolaistunut ja myöhemmin keskisuomalaistunut kirjoittaja. Menneisyydessä hän on julkaissut sekä savolaista runoutta että maagista realismia. Kirjoittamisen ohella Toppi työskentelee sanataide- ja kirjallisuusterapiaohjaajana mm. Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapinan riveissä.