Joki jälleen luonnontilaan
Vuosisatojen aikana Rutajoen talvellakin vapaana virtaavaa vesivoimaa ehdittiin hyödyntää monin eri tavoin, ja samalla muuttui joen luonne. Rakennettiin myllyjä (Tammenmylly yläjuoksulla ja kolmen myllyn rypäs alajuoksulla), sahoja (Rutakosken Saha Korvenkoskessa, Riipisen saha Kissakoskessa ja Tammenmyllyn ja Jussilan myllyn sahat), uittorännejä, patoja, perattiin luonnonkivikoita.
Suuri myllerrys joessa kävi, kun Rutajärveä kahteen otteeseen laskettiin yhteensä noin 3,5 metriä 1800-luvun lopulla kaivamalla Rutapohjan kanava.
Taimi Nieminen muistaa isänsä kertoneen, kuinka tämä 12-vuotiaana 1892 teki retken kanavatyömaalle kotoaan Auvilasta. Miehiä ja hevosia oli paljon. Ennen kanavan kaivamista uoma kulki mutkaisena eri paikasta ja oli uittojen kannalta hankala.
Nyt Rutajärven vedenkorkeutta ja samalla joen juoksutusta säännöstellään vuonna 1985 rakennetun Rutajoen säännöstelypadon avulla, patoa hoitaa säännöstely-yhtiö.
Kun uitot loppuivat, joen rannat alkoivat pusikoitua, ja itse jokikin hautautui unohduksiin liki 50 vuodeksi.
Tammenmyllyllä kalankasvatus vaikutti jokeen vielä 1980-luvulla, ja Rutalahden kalastuskunnassa tehtiin pitkään työtä yhteistyökumppanien vakuuttamiseksi Rutajoen kunnostamisen eduista. 1990-luvulla Rutajoen alajuoksu Matkusjärvestä Päijänteeseen ennallistettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaansa, työ valmistui 1997.
Korvenkoskeen eli entiseen Sahankoskeen rakennettiin Suomen ensimmäinen kallioon louhittu kalaväylä. Nyt lohensukuiset kalat nousevat jokea hääjuhliinsa. Keski-Suomen Ympäristökeskus toteutti kunnostuksen, ja sen rahoittivat (600 000 markkaa) TE-keskus, Rutalahden kalastuskunta ja lohkokunta, sekä Leivonmäen, Toivakan ja Korpilahden kunnat.
Samaan aikaan Ympäristökeskus, Leivonmäen kunta ja Rutalahden kylätoimikunta rakensivat joen rantamille Koskikaran kierroksen.
Nimikkolintu koskikara pyrähtelee joen seutuvilla, mutta Rutajoki on myös merkittävä kalajoki. Keski-Suomen Ympäristökeskuksen kalabiologi Anssi Eloranta on kyläkokouksessa 2000 kertonut rutalahtelaisille: “Rutajoki on Pohjois- ja Keski-Päijänteen virtavesikalaston merkittävimpiä elinalueita ja kuuluu tällä hetkellä useimpiin valtakunnallisiin ja maakunnallisiin suojeluohjelmiin.” Perhokalastajat ovat jo löytäneet Rutajoen.
Nyt vuosikymmenten unohduksen uni on ohi – luontopolun vieraskirjasta löytyy nimiä ympäri maan ja maailman. Koskikaran kotijoki on luonnontilaan palautettuna Rutalahden kylän helmi.
Leila Backman