Aloite koulun perustamisesta Rutalahteen on kirjattu kokouksessa 28. päivänä maaliskuuta v. 1881 Rutalahden kylässä Koskelan talossa. Tärkeästä kokouksesta, joka tunnustettiin olevan laillisesti ilmoitetun, on seuraavassa herra A.H. Backströmin (kuvassa oikealla) esittelemänä yksityisen kansakoulun perustamisesta, hoidosta ja ylläpidosta kirjoitettu pöytäkirjaan:
1.si Tätä koulua varten muodostetaan piirikunta, johonka tulee kuulumaan Nisulan, Päiväkunnan, Rutalahden ja Wihijärven lukukinkerit ja niitten alla nykyään kuuluvat seuraavat kolmekymmentäviisi taloa nimittäin:
Haukanmaan kylä: Wääräjärvi eli Piililä, Ilmojärvi eli Rajala, Majalax eli Uusikartano.Rutalahden Nisulan kylä: Wanhatalo, Isoaho, Ylätalo ja Korhonkanta.
Rutalahden Päiväk. kylä: Alatalo, Uotila, Nääsilä, Mannila, Mäkelä Matti vainaan osa, Mäkelä Jonas Juhonpojan osa, Rimpi, Haikkala ja vanha Heinäjärvi.
Wanha Rutalahden kylä: Hiekkotie, Alajussila, Humalajärvi, Wanha Palonen, Palois Niemelä, Palois Soimaharju, Simola Alahaasia Niklas Matinpojan osa, Alahaasia Juho Wihijärven osa, Auvila, Kaakkomäki, vanha Koskela ja Hirsiaho
Wihijärven kylä: Juhanala, Ketola ja Noromäki.
Pajulahden kylä: Tiainen ja Riitaoja
Ilman näitä ylösluettuja taloja löytyy yllämainitussa piirikunnassa seitsemänkymmentäkolme isompaa torppaa ja suuri joukko semmoisia, jotka eivät vielä ole torpan nimellä. Jos torpista tehdään taloja, niin pitää ne talot muitten kanssa suuruutensa jälkeen ottaman osaa koulun ylläpitämisessä.
2.si Että koulu rakennettaisiin Rutalahdessa Koskelan talon maalle, johonka minä allekirjoitettu ilmaiseksi annan kaikki tarpeelliset tontit ja kumminkin kahdenkymmenen ruiskapan alaa valmista peltoa opettajan käytettäväksi ja karjan laidun kahdelle lehmälle.
3.si Minä allekirjoitettu rakennan omalla kustannuksellani Koulukartanon, joka kooltaan kumminkin pitää oleman kuusikymmentä jalkaa pitkä ja kaksikymmentäseitsemän jalkaa leveä, sisältävä kaksi kammaria, kyökki, tampuuri ja koulusali, joka tulee olemaan kolmekymmentäkaksi jalkaa pitkä ja kaksikymmentäkuusi jalkaa leveä ja paitsi tätä koulukartanoa, rakennan ja kustannan minä myös kaikki koulussa tarpeelliset ulkohuoneet. Tämän koulukartanon ulkohuoneiden kanssa lupaan laittaa valmiiksi ja piirikunnalle jättää käytettäväksi ensimmäinen päivä tammikuuta vuonna 1883 (kahdeksankymmentäkolme).
4.si Minä allekirjoitettu lupaan omalla kustannuksellani toimittaa pöytiä, tuolia ja muita välttämättömiä koulutarpeita kumminkin kahdeksankymmentä oppilasta varten ja ehkä vielä Harmonian (28.3.1881 § 1 kohdat 1,2,3 ja 4)
Esityksen allekirjoitus: Rutapohja maaliskuun 28. p. 1881 A. H. Backström. Edellä kerrottuun esitykseen kuului myös ehdotus opettajattaren palkasta. Siitä virinnyttä keskustelua kokouksen sihteeri Joh. Sahlman kuvaa seuraavasti:
Läsnäolijat arvelivat ehdotetun opettajattaren palkkamääräyksen olevan liika paljon ja eivät siis suostuneet maksamaan sitä, vaan keskustelun jälleen suostuivat piirikuntalaiset maksamaan joka talon savua päälle kolme kappaa rukiita, kolme kappaa kauroja, kaksi leiviskää heiniä ja yksi kupo olkia, joka on kyynärä läpimitaten joka vuosi ja torpparit maksaisivat voita sillä tavalla, että isommat torpat toisivat kaksi naulaa, pienemmät yhden naulan ja kaikkein pienimmät puoli naulaa joka vuosi. Paitsi tätä pitää joka torpparin tuoman yhden tavallisen kuorman halkoja vuodessa, jotka halot he saavat hakkuuttaa talonsa maalta. Ensi sunnuntaina kuulutetaan tämä päätös kirkossa, josta tyytymätöin saa valittaa kolmenkymmenen päivän kuluessa Hämeen Läänin Herra Kuvernöörin tykönä. (kpl 1 ja 4)
Heinäkuun 12. päivänä 1882 valittiin Korpilahden pitäjän Rutalahden kansakoulun piirikunnan kokouksessa johtokunnan jäseniksi:
A: H. Backström, kauppias K. Ahonen, talollinen Joh. Wihijärvi, torppari Kalle Honkanen, talollinen Jonas Mäkelä, talollinen Oskar Hiekkola, talonemäntä Maria Simola, rouva Hilda Ahonen, talonmäntä Evastiina Wihijärvi, talonemäntä Edla Mannila, talonemäntä Eva Nääsilä, talonemäntä Manda Humalajärvi, talonemäntä Manda Auvila, rouva Emilia Backström, talonemäntä Ida Uusikartano, talonemäntä Alma Tiainen. (12.7.1882 § 1 loppuosa)
Viisi päivää myöhemmin valittiin yksimielisesti koulun ensimmäiseksi esimieheksi sahanomistaja A.H. Backström. Hänen esityksestään päätettiin ilman hakemusta antaa kutsumuskirja opettajatar neiti Augusta Matilda Grönstenille alkaen 20. elokuuta 1882.
Elokuun 31. päivänä 1882 pidetyssä sisäänkirjoituksessa ilmoittautui ensimmäiselle osastolle 35 oppilasta, joista tyttöjä oli 23 ja poikia 12 Ensimmäisenä nimensä kirjaan sai talollisen Kalle Auvilan samanniminen 12.7.1867 syntynyt poika. Kaikkien syntymäaikoja ei ole ylhäällä, mutta vanhin ensimmäiselle osastolle kirjoittautunut lienee ollut muonamies Oskar Riikonen, joka kirjoittautuessaan vuonna 1889 oli 19-vuotias.
Alkuvuosina kouluviikossa oli 28 lukutuntia. Keskiviikkoisin ja lauantaisin puolen päivän jälkeen oli lupa. Kirjaston hankkimiseksi päätettiin järjestää arpajaiset. Arpajaistoimikunta sai tehtäväkseen hankkia luvan Hämeen läänin kuvernööriltä sekä järjestää lisäksi ohjelmaa ja ravintolan, josta saisi voileipiä, olutta. lemonaadia ja kaffia sekä lopuksi tanssia. Koulun piiaksi eli vahtimestariksi valittiin itsellinen Eva Evantytär palkkanaan asunto, lämpö ja valo. Koulurakennuksille irtaimistoineen otettiin palovakuutus arvoltaan 600 markkaa.
Lukuvuonna 1895-96 koulun oppilaiden vanhemmat jaoteltiin seuraavasti:
Oppilaita, joiden vanhemmat ovat
– tilatonta rahvasta, merimiehiä, työväkeä ym (28)
– ammattilaisia, tehtaan työväkeä, posti- ja liikennelaitoksen palvelusväkeä, vahtimestareita (7)
– talollisia, kaupunkitalonomistajia, maakauppiaita ym (10)
– virka-ja palvelusmiehiä, tehtailijoita, kaupungin kauppiaita, kartanonomistajia ym (-)
Ilman rangaistuksia ei koulussa selvitty ennenkään, siitä todistuksena kaksi pykälää pöytäkirjasta: Koska KW on ollut tottelematon ja uppiniskainen opettajaa vastaan koulussa, josta syystä johtokunta on ollut koossa keskustelemassa mitä hänelle rangaistaisi ja on KW:n isä itse ottanut rangaistakseen poikaansa koulun tampuurissa toisten lasten läsnä ollessa.
AR on myöskin samoin käyttänyt itseään opettajaa vastaan ja on johtokunta määrännyt, koska ei hänen isänsä ole saapuvilla hänen 3na päivänä perätysten istumaan koulun tampuurin nurkassa klo 8sta aamulla klo 4 j.pp.(26.1.1888 § 1)
Koska kansakouluoppilas HJ tämän lukukauden aikana on käyttänyt itseään sopimattomasti opettajaa kohtaan ja sitten saanut tämän anteeksi, vaan koska hän nyt uudestaan taas toisen oppilaan ML:n kera on hyvin sopimattomasti loukannut opettajaa pahalla kirjoituksella, joka on tullut tiedoksi pienemmillekin oppilaille, niin katsoi johtokunta heidän ansaitsevan rangaistuksen luokan edessä julkisella nuhtelulla ja kumpainenkin kolmena päivänä 1 tunti päivässä istumaan karselia, jotka tunnit opettaja itse saa määrätä ja tätä paitsi, jos he tulevat tänä keväänä päästötodistuksen saamaan, siihen merkitään: “huono käytös”. (31.3.1894 § 6)
Vuosikertomuksessa 1899-1900 mainitaan oppilaiden käytöksestä: “Oppilaiden terveys ollut hyvä. Käytöksen suhteen ei ole muuta muistuttamista kuin että kolme oppilasta on saanut vitsaa, yksi varastamisesta ja kaksi valehtelemisesta.”
Piiritarkastaja kirjoitti huomautukseksi opetussuunnitelmaan lukuvuodelta 1909-1910: “En ymmärrä mistä syystä uskonnolta on vähennetty 1 tunti. Lieneekö laskento tärkeämpää kuin esim. elämän päämäärän ja tien sinne tunteminen!! Toivon, että Teillä sen tähden on 5:tenäkin tuntina lasten kanssa keskustelunaihetta “ihmisen kalleimmasta” asiasta ja lisäätte 1 tunnin siihen.” Kyseisenä lukuvuonna eri kouluaineiden viikkotuntimäärät olivat: uskonto 5, lukeminen 3, kielioppi 2, mukaelma ja ainekirjoitus 2, laskento 4, maantieto 2, kaunokirjoitus 3, piirustus 2, laulu 2, voimistelu 1, käsityö 4, yhteensä 30.
Ensimmäinen poikien käsityönopettaja oli nikkari K.W. Flinkman. Opetus aloitettiin vuonna 1892. Samasta vuodesta lähtien ei koulupiiriläisten tarvinnut osallistua opettajan palkkaukseen vaan kunta maksoi sen. Vuodesta 1895 alkaen opettaja hoiti postiasemaa koulun yhteydessä. Koulun vakuutusten nostaminen 100000 markkaan 22.5.1921 ajoittui sopivaan kohtaan, sillä seuraavan vuoden helmikuun 5. päivänä tulipalo tuhosi koulun, joka sijaitsi mäellä nykyisen nuorisoseurantalon lähellä toisella puolella maantietä. Tulipalo aiheutti kahdeksan päivän katkon opetukseen, jonka jälkeen koulu muutti Jussilan taloon lähes kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeen koulu sai tyyssijan Koskelan talosta, johon v. 1928 valmistui myös käsityöluokka. Maaliskuusta 1922 alkaen toimi koulukeittiö, josta aluksi annettiin ruokaa 20 oppilaille joka toinen päivä ja myöhemmin kaikille oppilaille kolmena päivänä viikossa. Vuonna 1936 Rutalahden koulu, niin kuin suurin osa kylääkin, siirtyi Korpilahden kunnasta Leivonmäkeen. Näiltä ajoilta ei johtokunnan pöytäkirjasta löydy kovin paljon tietoja. 26.11.1937 onkin tarkastaja kirjoittanut pöytäkirjaan:
Leivonmäen kunnan Rutalahden kansakoulun johtokunnalle
Tänään toimitetun tarkastuksen johdosta huomautan johtokunnalle seuraavaa:
1) Päärakennuksen ulkomaalaus on ehdottomasti uusittava ensi kesänä. Rakennuksen uusi osa laudoitettava ulkoa ja maalattava samalla kertaa muun rakennuksen kanssa.
2) Päärakennuksen vesikatto lähivuosina uusittava.
3) Koulun voimisteluvälineet, ilmanvaihtolaitteet, ovet ja ikkunat pidettävä asianmukaisessa kunnossa.
4) Opettajan keittiön sisustus uusittava.
5) Kemiallista havaintovälineistöä hankittava, samoin maantieteellisiä kuvatauluja lisää.
6) Koska viimeisestä johtokunnan kokouksesta (31/12-33) on kulunut jo lähes neljä vuotta, niin huomautan, että johtokunnan tulee jo virkailijoiden vaalinkin takia kokoontua vähintään kerran vuodessa sekä useamminkin voidakseen täyttää kansakoulun järjestysmuotoasetuksen 18 §:ssä säädetyt velvollisuutensa.
Koulutyö keskeytyi sodan vuoksi 5.12.1939 – 17.3.1940. Kiinteä 36-viikkoinen alakoulu aloitti toimintansa 25.8.1942. Ensimmäinen opettaja tässä virassa oli Margareta Räty, sittemmin Wihinen. Vuonna 1948 koulu muuttui 7-luokkaiseksi ja 3- opettajaiseksi. 18.10.1956 pidetyssä johtokunnan kokouksessa tehtiin kansakoululautakunnalle esitys:
..olisi ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin Rutalahden koululta kylmyyden, epäkäytännöllisyyden ja ahtauden poistamiseksi. Olisi saatava pian uusi koulu, sillä vanhasta ei voi saada korjaamallakaan hyvää ja käytännöllistä puhumattakaan ajanmukaista. (18.10.1956 § 4)
Melko pian esitys toteutui, sillä 8.11.1959 vietettiin uuden koulutalon, tämän nykyisen ja järjestyksessä kolmannen, vihkiäisiä. Elokuun alusta 1972 Leivonmäki siirtyi peruskoulukuntien joukkoon kokeiltuaan sitä ensin viitisen vuotta.
Alkujaan Rutalahden koulun oppilaat tulivat varsin laajalta alueelta Nisulan, Päiväkunnan, Rutalahden ja Wihijärven lukukinkeripiireistä. Myöhemmin alueelle perustettiin kansakoulu myös Nisulaan, Päiväkuntaan ja Kivisuolle. Nykyisin toiminnassa on vain Rutalahden koulu. Nisulassa koulu toimi vuodesta 1906 vuoteen 1971. Päiväkunnan koulu toimi vuosina 1910 – 198x. Kivisuon oppilaat aloittivat parakkikoulussa 1948. Oma koulutalo valmistui 1955 ja koulu toimi siinä vuoteen 1966 asti. !970- luvun lopulla oppilaita oli neljästä kunnasta, sillä Leivonmäen, Korpilahden ja Toivakan lisäksi yksi oppilas tuli kouluun Jyväskylän maalaiskunnan puolelta.
Lisätilaa koulu sai vuonna 1985, jolloin rakennettiin sisävessat, suihkut ja jatkettiin hiukan liikuntasalia. Opinahjon nimi on muuttunut Korpilahden seurakunnan Rutalahden koulusta, Leivonmäen kunnan peruskoulun Rutalahden ala-asteen koulun kautta nykyiseen muotoonsa Koskikaran koulu. Koulun oppilasmäärä on enimmillään ollut 101(lv. 1949-1950).Viime vuosina koulun oppilasmäärä on ollut 25 ja 30 välillä. Käytössä olevien oppilasennusteiden mukaan oppilaiden määrä näyttäisi tulevaisuudessakin pysyvän samalla tasolla. Koulu on ollut yksiopettajainen 1882-1928 ja 1930-1942. Kolmiopettajaisena koulu toimi vuodet 1948-1993. Lukuvuosina 1928-1930, 1942-1948 sekä lukuvuodesta 1993 eteenpäin koululla on ollut kaksi päätoimista opettajaa.. Lisäksi 1970 luvun alkupuolelta lähtien koululla ovat käyneet kiertävä erityisopettaja sekä kiertävä vieraan kielen opettaja. Esikoulu alkoi syksyllä 1997.
Pitkän päivätyön Rutalahdessa ovat tehneet opettajista Margareta Wihinen (40 v), Sandra Hage (40 v), Irja Rautio (35 v) ja Kalevi Puttonen ( 27 v) sekä muusta henkilökunnasta Anna Kokki (21 v) ja Raija Puttonen, jolla on meneillään 20. työvuosi.
Kalevi Puttonen