Rutalahden kyläsuunnitelma

1. KYLÄN TAUSTATIEDOT

1.1. Yleistä
Rutalahden kylä sijaitsee kolmen kunnan (Joutsa, Jyväskylä ja Toivakka) risteysalueella Päijänteen pitkän kapean lahden pohjukassa vuorten ympäröimänä. Etäisyys Joutsan kirkonkylälle on 34 km ja Toivakkaan 13 km. Lähin kaupunki on Jyväskylä, jonne on matkaa 40 km. Nelostielle on etäisyyttä 6 km. Jyväskylän raja on kilometrin päässä kylän keskustasta.

Rutalahti on vanhaa Korpilahden Vespuolta. Päijänteen Rutalahden ympärillä asuvat ihmiset ovat perinteisesti rutalahtelaisia (esim. korpilahtelaiset Päiväkunnan kyläläiset), mutta tässä kyläsuunnitelmassa Rutalahden kylällä tarkoitetaan lahden pohjukassa olevaa varsinaista Rutalahden kylää, joka on pääosin Joutsan kunnan puolella.

Rutalahden nimikkolintu on koskikara. Kyläkoulun nimi muutettiin Koskikaran kouluksi 120-vuotisjuhlatapahtumassa vuonna 2001. Nyt kyläkoulu aloittaa pian jo 128:nnen toimintavuotensa. Rutalahden tunnettu ja paljon käytetty luontopolku on nimeltään Koskikaran kierros, joka tänä kesänä sai yhteyden Leivonmäen kansallispuistoon.
Rutalahden kylä valittiin Keski-Suomen ensimmäiseksi vuoden kyläksi vuonna 1997 ja toinen tunnustus tuli 2008. Keski-Suomen vuoden nuorisoseuran titteli on tullut Rutalahden Nuorisoseuralle 1981, 1998, 2006 ja 2007. Vuonna 2007 Rutalahden Nuorisoseura ylsi valtakunnan kisassa toiseksi.

Koskikara on Norjan kansallislintu (fossekalle), joka pesii  tunturipurojen rantamilla myös Suomen, Venäjän ja Ruotsin Lapissa. Talveksi se muuttaa sulavesien partaille, ja pakkasillakin pääosin vapaana virtaava Rutajoki on yksi näistä eteläisimmistä paikoista. Koko Keski-Suomen alueella arvellaan talvehtivan noin 800 lintua. Vanhan tarinan mukaan koskikara ja västäräkki olivat aikoinaan tukkilaisina – lienevätkö olleet Rutajoella – ja kara tuuppasi västäräkin jokeen. Tämä oli vähällä hukkua ja siitä päivästä lintujen välillä on vallinnut viha! Sen takia koskikara ei syksyllä uskalla saapua, ennen kuin västäräkki on lähtenyt ja keväällä sillä on kiire pohjoiseen, ennen kuin västäräkki palaa Suomeen.

Mutta Rutajoen törmässä on myös ainakin yksi kohta, josta koskikara on löytänyt mieleisen kodinpaikan ja rakentanut siihen veden äärelle puolipallon muotoisen pesänsä. Koko maassa arvioidaan pesivän vain 250-300 paria, ja Rutalahden linnut ovat eteläisimpien joukossa.

Koskikara on kottaraisen kokoinen varpuslintu, jota värityksensä takia kutsutaan leikillisesti “Suomen pingviiniksi”. Kansanperinteessä se tuntee myös nimet koskiharakka, mörköinen, koskikärhänen ja koskiparooni! Se on erakko, joka viihtyy yksin. Vasta kun pienet purot jäätyvät, koskikarat kokoontuvat suuremmille koskille, ja silloin niitä saattaa nähdä sukeltamassa päivällistään myös Rutajoella. Koskikara pystyy kulkemaan upposukkeluksissa joen pohjassa ja etsimään syötävää. Paljailla kivillä se sukii  ja rasvaa jatkuvasti höyheniään saadakseen ne vedenpitäviksi. Linnun poikkeuksellisen suuren rasvarauhasen takia sitä on ennen muinoin metsästetty, sillä koskikaran rasva on hyvää aserasvaa. Onpa myös uskottu, että hevosen karva saa kauniin kiillon, jos sitä sivellään koskikaran nahalla!

Rutajoen rantamia polveileva luontopolku vihittiin käyttöön  perjantaina 13. kesäkuuta1997. Oli luonnollista, että koskikara harvinaisuutena sai antaa nimensä luontopolulle, ja Jarmo Puttonen keksi nimeksi iskevän Koskikaran kierroksen. Silloinen kylän vanhin asukas, 85-vuotias Aulis Lehtola, avasi polun nuorempien taivallettavaksi.

Polun avajaisissa Allan Wainwrightin valokuvasta valmistettu postikortti ensipäiväleimattiin vanhalla Rutalahden kyläleimalla, kortissa koskikara on Korvenkosken rantamilla. Myöhemmin koskikaran kuvaa on painettu kylän esitteisiin, postikortteihin, pyyheliinoihin, paitoihin ja se seikkailee myös kylän kotisivuilla. Rutalahden koulun pitkäaikaisen opettajan – Kalevi Puttosen – jäädessä eläkepäiville kylän koulu nimettiin tapahtuman ja koulun 120-vuotisjuhlan kunniaksi Koskikaran kouluksi 30.11. 2001, ja myös ryhmäperhepäivähoitopaikka sai nimeensä Koskikara-tunnuksen.

1.2. Kunnallistekniikka
Leivonmäen kunta ja Koskikaran vesiosuuskunta rakennuttivat vesi- ja viemäriverkoston kylälle v. 2000. Kylän keskustassa on katuvalot ja vuonna 1991 rakennetut kevyen liikenteen väylät.

1.3. Luonnon ja ympäristön vahvuustekijät
Luonto on Rutalahden suurin vahvuus. Rutajärvestä Päijänteeseen laskevat upeat kosket. Maisema on säilynyt harvinaisen luonnonmukaisena. Viisarimäen ja Rutalahden kylän välissä sijaitseva Vällyhoilon sola on maisemallisesti harvinainen. Isovuorelta aukeaa Päijänteen jylhät maisemat.. Kylän kupeessa Toivakan puolella sijaitsevat pirunpellot eli jääkauden aikana muodostuneet ”jättiläisen tekemät kiviset tiet” ovat harvinaisen laajat.
Rutalahdessa on erinomaiset retkeilymaastot. Luontoa voi havainnoida helposti Koskikaran kierroksella, joka alkaa aivan kylän keskeltä ja kiertää joki- ja koskimaisemia.  Rutajokeen tehtiin kalataloudellinen kunnostus 1997.

Rutalahden lähellä sijaitsee myös Leivonmäen kansallispuisto, jonne on juuri rakennettu reitti Koskikaran kierrokselta. Opetusministeri Henna Virkkunen vihki uuden sillan kesäkuussa 2009.

Tomi Hakkari on tehnyt Leivonmäen Rutalahden luontoselvityksen v. 2002. Selvityksen mukaan huomattavin luontotyyppi on kaava-alueen itäosassa, jossa on yksi maakunnan edustavimmista lettorämeistä uhanalaisine ja harvinaisine kasvilajeineen. Linnustollisesti kaava-alueella, Auvilan pelloilla, on huomattava ruisrääkän esiintymisalue. Koskikara on Rutajokeen mieltynyt. Rutajoen yläosassa Lohikoskella lajilla on yksi harvoista useana vuonna asutuista pesäpaikoista Keski-Suomessa.

1.4. Asukkaiden määrä ja ikärakenne, loma-asutus
Kylässä on vakinaisia asukkaita n. 200. Loma-asukkaita on vähän; Rutalahden kylän rannat eivät ole täynnä mökkejä.

1.5. Elinkeinot
Rutalahdessa on 3 karjatilaa, mylly, kahvila-ravintola, jonka yhteydessä on elintarvikepuoti, sorvaamo, 1 taksiyrittäjä, 1 rakennusalan yrittäjä ja 3 mökkiyrittäjää. Kylällä toimii myös hieroja ja kampaaja tekee kotikäyntejä Rutalahteen.

2. KYLÄN YHTEISTOIMINTA JA JÄRJESTÄYTYMINEN

2.1. Järjestötoiminta
Rutalahden Nuorisoseura ry.
Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Rutalahden Nuorisoseura pitää yllä ja tarjoaa kulttuuri- ja liikuntaharrastusta sekä järjestää monipuolisia tapahtumia kaikenikäisille kyläläisille. Nuorisoseuralla on suuri merkitys kylän vapaa-ajan tapahtumien järjestäjänä. Kyläläiset voivat tavata toisiaan Nuorisoseuran järjestämissä tapahtumissa ja talkoissa.
Nuorisoseura markkinoi kylää, ylläpitää kylän internetsivuja (www.rutalahti.fi), kiinteistöjään ja liikuntapaikkoja sekä investoi harrastusvälineisiin. Nuorisoseurantalon pihalla on tenniskenttä, jääkiekkokaukalo, lentopallokenttä sekä uusimpana koripalloteline. Rutalahden koululaiset ovat saaneet nuorisoseuralta lahjoituksena mm. rummut ja monia liikuntavälineitä.

Nuorisoseuran ylläpitämä jääkiekkokaukalo ja latuverkosto ovat lisänneet valtavasti kyläläisten liikkumista. Hiihtomäärät ovat hyvinä talvina keskimäärin 70-90 kilometriä/kyläläinen. Merkittävän kansanterveystyön lisäksi myös yhteisöllisyys lisääntyy, kun ladulla voi tavata toinen toistaan.

Seura järjestää tansseja, näytelmiä, lauluiltoja, konsertteja, kuntotanssia, laturetkiä, kyläkisat syksyisin ja rinkelihiihdot talvella sekä laskiaistapahtuman. Näiden lisäksi seuralla on monenlaista kerho- ja kurssitoimintaa sekä retkiä. Alkuvuodesta 2009 seura järjesti mm. aloittelijoiden  ATK-kurssin. Perinnepiiri pyörii kerran kuussa. Nuorille suunnattuja nuorteniltoja järjestetään muutaman kerran vuodessa.

Vuonna 2009 seura tempaisi näkyvästi järjestämällä II Suo anteeks –maalaisvestivaalin, johon osallistui 855 ihmistä. Nuorisoseura on tiiviissä yhteistyössä Kyläyhdistyksen, Koskikaran koulun ja päivähoidon, kunnan liikunta- ja nuorisotoimen sekä 4H-kerhon ja MLL:n kanssa. Monet tapahtumat järjestetään usean järjestön yhteisvoimin.
Nuorisoseura omistaa kaksi kiinteistöä: 73-vuotiaan nuorisoseurantalo Suojarinteen (rakennettu v. 1936) ja 60-vuotiaan tanssilato Letkaliiterin (rakennettu v. 1949).

Rutalahden Kyläyhdistys ry.
Rutalahden kylätoimikunta perustettiin Nuorisoseuran jaostoksi 1982. Vuonna 2005 rekisteröity Rutalahden Kyläyhdistys ry. jatkoi kylätoimikunnan perinteitä. Kyläyhdistyksen tehtävänä on pitää kylä toimintakykyisenä. Se edustaa kyläläisiä ulospäin, esittää kyläläisten toivomuksia kunnan edustajille ja on mukana yleisissä kylää koskevissa asioissa.

Kyläyhdistyksen tehtäviksi on muodostunut uusien asukkaiden hankkiminen kylälle sekä palvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen. Kyläyhdistys on ollut aktiivinen suunnitellessaan uusien asuntojen tuottamista kylälle ja hahmottelemalla kyläkaupan/kylän monitoimipisteen suunnitelmia.

Elokuussa 2008 valmistunut Rutalahden uusi upea Kyläranta on kyläyhdistyksen valtavan suuri talkootyön näyte; 38 000 euron hankerahan lisäksi rannalla pidettiin vuosi sitten 26:t talkoot, joissa jokaisessa oli vähintään 15 osanottajaa!

Kylätoimikunnan jäsenet valitaan kyläkokouksessa kahden vuoden välein.  Kylätoimikunta huolehtii perinteisesti myös kylän ja uimarannan siivouksesta keväisin. Yhteistyö muiden järjestöjen ja Joutsan kunnan kanssa on toiminnan perusta.

Joutsan 4h-yhdistys järjestää aktiivisesti toimintaa myös Rutalahdessa kerhojen ja retkien muodossa.

Puulan seutuopisto järjestää kylällä liikunta-, musiikki- ja kädentaitojen kurssitusta.

Joutsan seurakunta pitää kylällä hartaushetkiä, kinkereitä ja on mukana yhteistyössä mm. Kauneimmat joululaulut –tilaisuuden järjestelyissä.

MLL:n Leivonmäen yhdistys pitää Rutalahdessa viikoittain perhekahvilatoimintaa.

Osakaskunta valvoo ja kehittää kalastusasioita.

2.2. Perinne ja kulttuuri
Omaleimaisena piirteenä kyläläisillä on voimakas yhteenkuuluvuuden tunne rutalahtisina. Kylä kuului ennen Korpilahden Vespuoleen ja se oli kaukana Korpilahden kirkonkylältä, joten silloin jo totuttiin pärjäämään itse.  Rutalahti liittyi Leivonmäkeen vuonna 1936. Kesti kauan ennen kuin rutalahtiset tunsivat itsensä leivonmäkisiksi. Viimeisin kuntaliitos on vuoden 2008 alusta, jolloin Leivonmäki liittyi Joutsaan. Korpilahti liittyi Jyväskylään vuoden 2009 alusta. Rutalahtelaiset ovat perinteisesti tottuneet tekemään paljon itse ja talkoilla odottamatta kunnan apua.

Kylä syntyi Rutajärven ja Päijänteen rantaan. Vesistöt ovat vaikuttaneet kylän syntyy ja elinkeinoihin. Rutajoen alajuoksulle oli jo 1500-luvulla perustettu vesivoimalla toimiva mylly.  Rutalahti tunnetaan myös vanhana vilkkaana sahapaikkakuntana. 1800-luvun alussa perustettiin saha. Toiminta alkoi jo Napoleonin sotien aikaan, jolloin Keski-Euroopassa oli niin suuri puutavaran kysyntä että Suomen rannikkosahojen tuotto ei riittänyt. Kylällä elettiin vilkasta aikaa vielä 1950-luvulla, jolloin Jyväskylä – Lahti -tie kulki Rutalahden läpi.

Rutalahdessa on jäljellä vanhaa kylämiljöötä. Talojen korjauksessa on kunnioitettu vanhoja perinteitä. Rutalahden vanhin talo on Jussilan 250-vuotias rakennus.
Rutalahden Nuorisoseura on vuosikymmenien ajan vaalinut perinnettä. Nuorisoseuran tanhuryhmä ja naisvoimistelijat toimivat aikoinaan aktiivisesti ja osallistuivat myös valtakunnallisiin juhliin. Ikimuistoisia ovat myös sodanjälkeiset iltamat ohjelmineen ja puolentoista tunnin tansseineen. Nuorisoseuran merkitys on ollut ja on yhä valtava. Rutalahdessa vietettiin 1950-luvulla maakunnan suurimmat juhannusjuhlat, johon väkeä saapui ympäri Keski-Suomea linja-autoilla ja laivoilla.

Rutalahdessa on aikanaan vaikuttanut Suomen harmonikkamestari Alpo Pohja. Nykyisin hanurinsoiton salat taitaa Usko Lahtinen, joka orkestereineen esiintyy monessa paikallisessa tapahtumassa. Raimo Tyviö soittaa saksofoniaan Usko Lahtisen kanssa monissa tapahtumissa, esim. markkinoilla ja rantajuhlissa. Kyläjuhliin ja tapahtumiin kootaan tarvittaessa kyläkuoro, joka viimeksi lauloi Kansallispuistolaulun uuden sillan vihkiäisissä 7.6.2009.

Kylällä vaikuttivat aikanaan Helsingin kuvataideakatemian käynyt taiteilija Arvo Kurki ja Kalle Halonen. Nykyinen kylätaiteilijamme on Lahja Paussu, jolta maalauksen lisäksi sujuu myös näytteleminen.

Nuorisoseuran teatteriryhmä on tehnyt ansiokasta kulttuurityötä jo 30 vuoden ajan. Suosituimmat esitykset ovat keränneet tuhat katsojaa ympäri Keski-Suomea.
Nykyisin Letkaliiterillä tanssitaan kesälauantaisin. Juhannustanssit keräävät tanssikansaa noin 300-400 henkeä. 24.-26.7.2009 pidetty monipuolinen II Suo anteeks –vestivaali sai Rutalahteen 855 kävijää!

Kylän perinnetapahtumia on kuoreliippiäiset. Lohensukuinen kuore nousee kutemaan Rutajokeen keväisin ja silloin kalaa voi liippiä Rautsillan uimarannalta. Liippimisen ympärille on muodostunut perinnejuhlat, jossa juodaan nuotiokahvia, kisaillaan tikanheitossa, vedetään köyttä ym. Liippimisessä on ollut muutaman vuoden tauko, mutta perinnettä suunnitellaan elvytettävän.

Pääsiäislauantaina kylän nuoret kiertävät talosta taloon soittamassa kelloja. Pääsiäislauantaina on kahden vuoden ajan ollut pääsiäiskokko uudella Kylärannalla ja tapahtumasta on suunniteltu vuosittainen perinne. Rinkelihiihdot ovat kylän perinne jo 35 vuoden ajalta. Tapahtumassa hiihdetään ja jokainen hiihtäjä saa palkinnoksi maukkaan rinkelipullan.

Leivonmäen entinen kanttori Ilmari Rautio on säveltänyt ja sanoittanut Rutalahti-laulun. Kesällä 2009 Pekka Aarnio sävelsi ja sanoitti Rutalahden markkinalaulun, jonka nimi on ”Parhaasta päästä”.

Leila Backmanin vetämä perinnepiiri on toiminut kuusi vuotta kokoontuen kerran kuussa. Perinnepiirissä muistellaan menneitä, opetellaan vanhoja työtapoja ja tehdään retkiä lähiseudulle. Perinnepiirin muisteluita ja monenlaista kylään liittyvää materiaalia on tallennettu kyläarkistoon. Tärkeänä yhteistyökumppanina on ollut Koskikaran koulu, jonka oppilaille on pyritty siirtämään vänhaa perinnettä, esim. varpuluutien tekotaitoa.

Kyläarkiston lisäksi Rutalahden historiaa ja muistoja on koottu kyläkirjaan ”Ei täällä kehnosti eletty”, joka julkaistiin 10.10. 2006 nuorisoseurantalo Suojarinteen 70-vuotisjuhlan kunniaksi. Samalla julkistettiin myös juhlapostikortti ja –merkki.
Rutalahden vanhat ja uudet postikortit ovat näytteillä Rutalahden internetsivuilla virtuaalisessa postikorttinäyttelyssä.

2.3. Hanketoiminta
Kylä on ollut aktiivinen hanketoimija.  Kylä oli mukana kahdessa POMO-hankkeessa. Kylän kehittämishankkeessa v. 1999 tehtiin maisemanhoitosuunnitelma, jonka teki maisema-arkkitehti Pekka Ilen. Hankkeeseen kuului myös Suojarinteen pihan kunnostus sekä nuorisoseuran esitteen tekeminen. Toinen POMO-hanke oli maisemanhoitosuunnitelman toteuttaminen. Silloin Rautsiltaan tehtiin uimaranta ja grillikatos sekä siistittiin ympäristöä.

Vuonna 2002 nuorisoseuran ALMA-hankkeella ehostettiin Letkaliiteriä ja Suojarinnettä.
Vuonna 2003 Rutalahti osallistui ”Kylä kelpaa” –tapahtumaan eli maaseudun asumismessuihin, jotka tehtiin pitkälti hankerahoilla.

Vuosien 2005-2006 Rutalahden kehittämishankkeen avulla (50 000 euroa) teimme kylällemme internetsivut osoitteeseen www.rutalahti.fi ja hankimme kyläkameran ja kyläkännykän. Samalla kylälle tehtiin uusi esite. Suojarinteen piha asvaltoitiin ja sinne hankittiin koripalloteline. Nuorisoseurantalon uuni uusittiin. Luistelujään hoitoon ja kesäaikaiseen nurmikon leikkuuseen hankittiin pienoistraktori. Kylälle tehtiin yhtenäiset postilaatikkotelineet. Myös kyläkirjan toimituskuluja maksettiin hankerahoilla.
Vuonna 2008 Maaseutukehityksen 38 000 euron hankerahoilla kunnostettiin uimaranta. Kyläranta vihittiin elokuussa 2008.

2.4. Kylän yhteiset rakennuskohteet ja alueet
Kyläyhdistys kunnosti Rautsillan uimarannan eli Kylärannan kesällä 2008. Ranta vihittiin käyttöön 23.8.2008. Rannan grillikatos rakennutettiin v. 2000. Jääkiekkokaukalo/tenniskenttä tehtiin nuorisoseuran ja kunnan yhteistyönä 1998. Suojarinteen kenttä asvaltoitiin 2006. Ns-talon uuni uusittiin myös saman vuonna. Letkaliiterin vesivessat tehtiin 2003 ja talo maalattiin ja katto uusittiin 2005. Ns-talo Suojarinne ja tanssilato Letkaliiteri ovat olleet remonttikohteina joka vuosi.
2009 nuorisoseura sai Opetusministeriöltä 7000 euron avustusta ns-talon wc-tilojen remonttiin. Avustusrahoilla ja nuorisoseuran omilla varoilla remontoitiin wc:t ja rakennettiin invavessa

Ladut, kaukalon jäädytys, Koskikaran kierroksen ja uimarannan monet raivaukset hoidetaan talkootöinä. Keski-Suomen ympäristökeskus rahoitti  Koskikaran kierroksen rakentamisen v. 1997. Ympäristökeskus rakennutti myös upouuden sillan, jonka kautta luontopolultamme on yhteys Leivonmäen kansallispuistoon. Opetusministeri Henna Virkkunen vihki sillan 7.6.2009.

2.5. Kylän osaaminen
Kylällä on vahvaa talkoohenkeä ja aktiivisuutta sekä monen eri alan osaajia. On muun muassa rakennusalan ihmisiä, monenlaista kielitaitoa, soittajaa, laulajaa, kirjoittajaa, taiteilijaa, näyttelijää, leipojaa ja puutarhaihmistä.

2.6. Kylän kunnalliset palvelut
Koskikaran koulu on 2-opettajainen kyläkoulu, jossa toimii myös esikoulu. Koulua käy lapsia kolmesta kunnasta: Joutsasta, Jyväskylästä ja Toivakasta. Koulu on kylän sydän, jossa toimii eri harrastuspiirit ja jossa pidetään kylän yhteisöjen kokouksia.
Koulurakennuksessa kodikkaassa entisessä opettaja-asunnossa toimii Koskikaran ryhmis eli kunnallinen ryhmäperhepäivähoito.
Ryhmäperhepäivähoidon vieressä on erinomainen Joutsan kirjaston lainausasema, joka on auki kahtena päivänä viikossa. Kirjaston vieressä on kerhotila, jossa pidetään 4H-kerhot, MLL:n perhekahvila. Kerhotilassa on myös hierojan vastaanotto.
Joutsan kunta järjestää viikoittain asioimiskyydin Leivonmäelle ja takaisin.
Kyytiin pääsee pysäkeiltä linja-autohinnoin.

3. KYLÄN SWOT-ANALYYSI

3.1. Vahvuudet
– Aktiiviset ihmiset ja järjestöt. Kylän vireys.
– Eri yhteisöjen joustava yhteistyö. Monitaitoisia osaajia.
– Vahva talkoohenki.
– Avoin monikulttuurinen kyläyhteisö. Kylällä on äidinkielenään kahdeksaa eri kieltä puhuvia ihmisiä. Uusien ihmisten on helppo tulla Rutalahteen. Kyläkulttuurissa (sahan takia) on perinteisesti ollut vaihtuvuutta.
– Tiedottaminen kylän asioista. Kylä jatkuvasti esillä mediassa.  Internetsivujen (www.rutalahti.fi) käyntimääräkeskiarvo on 10 500/kuukausi!
– Puhdas ja kaunis luonto. Koskikaran kierros, jokikalastus. Kansallispuiston läheisyys ja uusi yhteys kansallispuistoon Koskikaran kierrokselta.
– Lyhyt matka Jyväskylään ja nelostietä pitkin Etelä-Suomeen.
– Sijainti Päijänteen rannalla. Uusi uimaranta.
– Kylän jakautuminen kolmen kunnan alueelle; jyväskyläläiset ja toivakkalaiset tuovat osaamistaan, harrastus- ja talkoopanostaan sekä lapsiaan kouluun Joutsan puolelle.
– Kouluolot. Turvallinen kyläkoulu.
– Päivähoitopaikka. Kodinomainen.
– Hyvät harrastusmahdollisuudet. Erinomaiset ladut ja harrastuspaikat.
– Kulttuuritapahtumat.
– Nuorisoseurantalo ja Letkaliiteri.
– Nelostien perusparannus, joka valmistuu vuonna 2011 ja tuo Jyväskylän lähemmäksi.

3.2. Heikkoudet
– Ei työpaikkoja eikä sellaista elinkeinoa, joka voisi luoda työpaikkoja.
– Kylän jakautuminen kolmen kunnan alueelle; monen osaajan panos ei tule täysipainoisesti Joutsan kunnan käyttöön (esim. kunnallispolitiikassa, veronmaksajana tms.)
– Julkinen liikenne. Kylän taksitilanne huono.
– Kaupan puuttuminen.
– Vanhusten palveluasuminen puuttuu kylältä.
– Laadukkaiden isojen vuokra-asuntojen puuttuminen. Vapaiden talojen ja asuntojen puuttuminen.
– ”Urpistentien” (=Korkeakankaantie) ja Oittilantien surkea kunto.
– Vierasvenesatama liian pieni.
– Kylän pienuus tekee siitä haavoittuvaisen.

3.3. Mahdollisuudet
– Jyväskylän läheisyys ja sen vetovoima voi tuoda asukkaita kylään. Vuonna 2011 valmistuva nelostien perusparannus.
– Luontomatkailun kehittyminen. Kansallispuisto voi tuoda työpaikkoja.
– Pohjois-Päijänteen vaellusreitti sekä reitti Koskikaran kierrokselta kansallispuistoon.
– Jokikalastuksen suosio kova.

3.4. Uhat
– Väen väheneminen
– Koulun/päivähoidon lakkautuminen
– Joutsan kunnan heikko taloudellinen tilanne.
– Aktiivisten ihmisten väsyminen toimintaan.

4. KYLÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMAT
– Kaava pian lainvoimainen
– Pienvenesataman suunnitelmat unohdettu.
– Kuntaliitossopimukseen kirjatut suunnitelmat: Rutalahti asumisen painopistealueena Joutsan kunnassa.

4.1. Kehittämisideoita
– Kylätalo, jossa olisi kauppa, tila koululaisten iltapäivähoitoon, tapaamispaikka kyläläisille, vanhusten ruokapalvelut ja muitakin ikäihmisten palveluita, verenpaineenmittauspaikka ym. = MONIPALVELUYRITYS!
– III Suo anteeks –vestivaali kesällä 2011.
– Kylämarkkinointiin esittelyvideo tai multimediatuote (osaksi valmis). Kyläasumisen markkinointikampanja MTV3-kanavalle.
– Kesäkahvio/suoramyyntipisteen rakentaminen Letkaliiterille nykyisen lippukopin tilalle.
– Yhteistyö Hildenin risteilylaivojen kanssa.
– Yhteistyö Joutopäivien kanssa.
– Kuoreliippiäisperinteen aloittaminen uudestaan.
– Avantouintipaikan perustaminen Kylärantaan.
– Syysmarkkinoista suuret maalaismarkkinat
– Katuvalaistuksen parantaminen
– Valaistu kuntorata/hiihtolatu
– Kuntosali

4.2. Kehittämissuunnitelmien hyväksyminen kyläkokouksessa
Tämä kyläsuunnitelma on hyväksytty kaikille avoimessa kokouksessa Letkaliiterillä 23.6. 2009.