Muistoja

huhtikuu 2018
Seurapiiri kotiseuturetkellä Petäjävedellä (10.4.)
Keväinen retki Petäjävedelle sai 33 seurapiiriläistä pakkaamaan reppuun iloista retkimieltä. Kotimatkalla repusta löytyi rutkasti uusia kokemuksia ja vähän tuliaisiakin. Kintauden kylällä Puupiippolan suojissa ahertavat Eila Manerus (puulelut ja sisustustuotteet), Riikka Helminen (metallityöt) ja Marja Saukko (verhoilutyöt) lohkaisivat palan työpäivästään ja kertoivat omista töistään. Onkohan Kalevi kutitellut Eila Manerusta, vai mikä tämän on saanut niin iloiselle päälle?

 

 

Verstaalla Seurapiiri sai ryypätä aamukahvit oikein piirakoitten ja baakelsien kanssa!

 

Puulelut viehättävät niin isoja kuin pieniäkin vuodesta toiseen.

 

Verhoilija Marja Saukko uudistaa vanhankin huonekalun.<

Tieliikennemuseossa Risto Höylä, Jorma Piiroinen ja Markku Lyhty avasivat tietä monenmoisten kulkupelien historiaan, eikä sellaista kysymystä keksitty, johon ei olisi vastausta tullut kuin apteekin hyllyltä! Risto Höylän työ elokuvien parissa kiinnosti erityisesti.

Kintaudella petäjäveteläisjuurinen Martti Strömberg otti ohjat käsiinsä ja kertoi Petäjävedestä ja Strömbergin seppäsuvun vaiheista. Pistäydyttiin myös Koskensaaren vanhalla tehdasalaueella. Kyläsepässä Pekka Strömberg esitteli Sepänpuiston kodassa menneitten vuosien SM-taontatöitten parhaimmistoa ja tämän vuoden kilpailua.

Pistäydyttiin myös Heinähatussa käsityö- ja kirppariostoksilla. Ja mikä tärkeintä: herkuteltiin mahan täydeltä Kyläsepän herkkupöydässä!

Vanha kirkko oli jälleen kerran elämys, vaikka Lilja Rutanen ja Ilona Huikko ”joutuivatkin häpeämään” mustaan penkkiin!

 

Viimeistään Viherlandian kukkapaljoudessa saatiin varmistus: Kevät on tullut!

MAALISKUU 2018
Risto Mäkisen ”komennuksessa” Eero, Terttu, ja Liisa huolehtivat kahvituksesta, ja Ilona, Lilja ja Jaakko antoivat taustatukea.

 

Liikenteestä selviäminen selvästi askarruttaa monia iän karttuessa, sillä vaikka taivaalta leijaili jalkarätin kokoisia lumihiutaleita, 35 henkeä malttoi silti uhmata säätä ja lähteä saamaan uutta oppia.

Liikenneturvan materiaalissa riittää tutkittavaa pitemmäksikin aikaa, ja sen sivuilta netistä löytyy vielä paljon hyvää taustamateriaalia. Liikenneasioihin palataan tuevana talvena, ja Matti Huikko lupautui opastamaan, miten autoa käsitellään oikein ja turvallisesti liukkaalla tiellä.

Helmikuu 2018

Helmikuun seurapiiri kokoontui Suojarinteelle kuulemaan ja keskustelemaan ikääntyneiden mielenterveydestä. ”Kotiin ei saa jäädä” oli helmikuun seurapiirissä asiantuntijana toimineen gerontologian maisteri Niina Kankare-Anttilan viesti.  Hän käsitteli laajasti ikääntyneiden mielenterveyteen liittyviä asioita.  Paikalla oli n. 30 seurapiiriläistä.  Lopuksi aiheesta keskusteltiin.

Tammikuu 2018

Vuoden ensimmäinen Seurapiiri teemana ”kunta kylässä” onnistui hyvin. Paikalla oli virkamiehiä muun muassa Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Huikko, tekninen johtaja Jari Lämsä ja hallintojohtaja Sari-Maarit Peltola sekä kunnanhallituksen jäseniä ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Kuurne. Ilmapiiri oli lämmin ja puheenvuoroja käytettiin runsaasti. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 41 osaanottajaa ja keskustelua heräsi muun muassa satamasta, tonttiasioista, teiden kunnossapidosta, vesihuollosta ja yhteisöllisyydestä. Seurapiirin jälkeen Joutsan kunnanhallitus jatkoi omalla kokoontumisellaan.

Kiitos vielä Joukolle ja muille vastuuvuorolaisille (Anja, Laila, Hannele, Antero, Sinikka V. Tapio) oikein onnistuneesta päivästä!


_________________________________________

2017

JOULUKUU 2017

Rutalahden Seurapiiri teki 13.12.2017 vuoden viimeisessä kokoontumisessaan retken Toivakkaan. Mukana oli 17 seurapiiriläistä. Tutustumiskohteina olivat Toivakkatalo ja Toivakan kirkko maalauksineen. Toivakkaan lähdimme Suojarinteen pihalta kimppakyydein. Toivakkataloon tutustuminen aloitettiin kahvittelulla ja keskinäisellä rupattelulla. Itse kukin seurapiiriläinen maksoi Sointu Ijäksen leipomasta maukkaasta pullasta tai marjapiirakasta pari euroa. Raha meni lyhentämättömänä seurakunnan lähetystyön hyväksi. Kahvit tarjosi Toivakan kunta. Kahvittelun jälkeen Toivakan kunnanjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen esitteli Toivakan kunnan uuden esittelyvideon sekä kertoi Toivakan kunnan kuulumisia. Seurapiiriläiset kyselivät ahkerasti kunnanjohtajalta Yrityspuistosta, tulevista rakennushankkeista, taloudesta, terveydenhuollosta jne. Keskustelujen jälkeen tehtiin taloon kunnanjohtajan johdolla tutustumiskierros. Pois lähdettäessä saimme kokea vielä ylimääräisen yllätyksen, kun koululaisten Lucia-kulkue esitti harjoitusesityksen Toivakkatalon aulassa. Saimme kunnian olla esityksen yleisönä.

Toivakkatalolta siirryimme kirkkoon, jossa kirkkoherra Panu Partanen esitteli meille hyvin perusteellisesti Pellervo Lukumiehen maalaamia kirkon kattomaalauksia. Lähes kaikki seurapiiriläiset olivat käyneet Toivakan kirkossa ja nähneet maalaukset. Panun kertomana maalausten sanoma kuitenkin avautui ihan eri tavalla kuin kirkonpenkistä käsin itse tutkisteltuna. Monet muistivat maalausten aiheuttaman kohun niiden valmistuttua. Hupaisana yksityiskohtana tuli esille, että nykyisinkin kirkossa oleva alttaritaulu oli viety piiloon, ettei Lukumies raaputa siitäkin pois maalausta kuten kirkon katosta. Panun kysellessä mielipiteitä maalauksista seurapiiriläiset olivat kahta mieltä … ne sopivat kirkkoon tai eivät sovi Toivakan kirkon tyyliseen kauniiseen kirkkoon. Panun kertoman mukaan maalaukset herättävät kovaa mielenkiintoa suomalaisissa ja ulkomaisissa matkailijoissa ja levittävät tietoa Toivakasta.

Vierailun lopuksi seurapiiriläiset kiittivät isäntiään luovuttamalla Rutalahden Myllyn kaurahiutalepussit Sointulle, Pirkko-Liisalle ja Panulle.

MARRASKUU 2017

Suomi 100-tapahtuma Nisulan kylätalolla 14.11. 2017. Suomea oli juhlimassa 40 henkeä upeissa kansallispuvuissa.

”Kalevalainen nainen” Ritva Laitinen alusti kansallispuvuista ja kalevalakoruista, ja miten ne ovat eläneet juhlivan Suomen rinnalla. Leivonmäkeläisjuurisella Ritvalla oli Nastola-Asikkala -puku, jonka hän on saanut tädiltään.

Annikki Lehto oli puketunut talouskoulussa itse valmistamaansa Keski-Suomen alkuperäiseen pukuun, jonka malli on vuodelta 1921. Hän esitteli, mitä kaikkia remontteja lapsuutensa kouluun on viime vuosina tehty. Pöydällä Leivonmäki-kankaalla pronssisia Kalevala Korun perinnekoruja.

Kesäkuusta Rutalahdessa asuneet Minna ja Tenho Tornberg huolehtivat Suomi 100 musiikista.

Ainakin 40 vuotta – jos ei enemmänkin, ehti vierähtää, ennen kuin Rutalahden nimikkopuku valmistui. Arvo Kurjen vetämä taidepiiri pisti aikanaan puvun tekemisen vireille ja Kurjen suunnttelemassa kankaassa kylän luonto antaa parastaan. Kangas kudottiin, mutta jostain syystä puvun teko jäi kesken ja liki kaikki taidepiiriläisetkin ehtivät jo siirtyä muille maille. Vasta nyt Lilja Rutanen pitkän kypsyttelyn jälkeen teetti puvun itse kutomistaan kankaista, hyvänä vauhdittajan toimi Marili Rausch naapurista.

Nisulan kyläseuran herkkupöydässä riitti myös silmänruokaa yllin kyllin. Herkkuja valitsemassa vas. Lilja Rutanen Rutalahden kansanpuvussa, Marili Rausch virolaisessa kansallispuvussa, jonka hän on itse tehnyt, Tellervo Tanhuanpää Tuukkalan muinaispuvussa sekä Maire Huikko ja Raija Puttonen itse valmistamissaan Rautu-Sakkolan puvuissa. Kalevi Puttonen johdattaa joukkoa.

Kansallispuku ja myös kansanpuku on todellinen juhlapuku – aika monen seurapiiriläisen ajatuksena oli, että samanmoinen pukujen tuuletus tehdään vielä toisenkin kerran!

 

LOKAKUU 2017

Lokakuun Seurapiiri keräsi 30 henkeä jännittämään, mitä kaikkea bingokoneen onnennumerot arpoisivatkaan voitoiksi. Vuosikymmenten kokemuksella Ravio-Päiväkunnan maamiesseuran bingoilloista Marja-Leena ja Martti Strömberg toimivat koneenkäyttäjinä. Palkintoja kertyi niin mahtavasti, että osa pakattiin suosiolla ensi vuoden bingótapahtumaa odottamaan, mutta silti melkein jokainen voitti jotain! Eikä mitään turhia härpäkkeitä, vaan pääasiassa syyssadon tuotteita.

Martti ennätti ottamaan myös hanurin polvilleen ja yhdessä Usko Lahtisen kanssa he viihdyttivät vanhoilla tutuilla lauluilla ja pääsipä Seurapiirikin avaamaan äänensä muun muassa Satumaa-tangon tahtiin.

Ikosen Terttu ja Mäkisen Liisa olivat loihtineet herkullista tarjottavaa kahvipöytään, ei siis ihme, että kielenkannat irtosivat oikein kunnolla kuulumisten vaihtoon.

Jaakko Tompuri esitteli liiteristään löytämänsä aarteen, Koskelan vanhan mainoskyltin. Nuorisoseura saa sijoittaa lahjansa sopivaan paikkaan.

Ja ensi kuussa juhlitaan Suomea 14.11. Nisulan kylätalolla hyvän ruuan ja ohjelman merkeissä.

SYYSKUU 2017

Kyläpäällikkö Jouko Tarkkanen tarttui  tottunein ottein kahvipannun sankaan. Hänen leipomansa pullat olivat niin maukkaita, että Jouko joutuu muuttamaan nimensä ”Eloseksi”… Myös Vainiomäen Tapio, Tompurin Jaakko ja Koskisen Arto selvisivät urakastaan loistavasti. Kiitos emäntävuorolaisille!

Kunnon nokipannukahvit saivat kielenkannat luistamaan hyvin ja kesän kuulumiset tuli vaihdettua.

Vanha viisaus, että kannattaa poimia vain niitä sieniä, jotka varmasti tuntee ruokasieniksi, pätee tänäkin päivänä. Myrkkyllisten sienien ainoa yhteinen nimittäjä on myrkyllisyys, ei haju, väri tai maku! Yksi uusi sienituttavuus syksyssä on hyvä tavoite.

 

TOUKOKUU 2017

Jussilan 1700-luvulta peräisin olevassa tuvassa oli mukava aluksi kahvitella. Eija Tommola sai vastattavakseen koko joukon kiperiä kysymyksiä.
”Omenapuista kannattaa karsia raakileita, näin varmistetaan, että kypsyvät omenat ovat suuria. Rungon pinnassa oleva sammal on hyvä harjata pois, sen suojiin voi piiloutua ötököitä. Jos puuta ei ole leikattu, ja se on päässyt kovin isoksi ja haaraiseksi, keväällä ennen silmujen puhkeamista oksia voi karsia aika reilustikin, mutta jakaen noin kolmelle vuodelle”, Eija Tommola neuvoi.
Thomas Braunin Saksasta jo vuosia sitten tuoma esikko on kotiutunut hyvin Jussilan pihaan ja ihastuttaa ohikulkijoitakin keväisin. Eija Tommolan mukaan pienikin taimi riittää, näin niitä riitti usealle.
”Suukkosuulla” saattoi perennapörssistä saada vaikka palan ”palavaarakkautta” – jos ei sitten käynyt toinen tuuri ja mukaan tulikin ”särkyneitäsydämiä”… Erityisesti Tompurin Jaakon tuoma iso köntti kerrottua kuolanpionia sai viherpeukaloihin vauhtia ja Eija Tommola jakoi palan niin, että jokainen halukas sai vanhan erikoisuuden pihaansa.

HUHTIKUU 2017

Huhtikuussa Seurapiiri lähti etsimään kevättä Jämsän seudulta; valitettavasti sitä ei löytynyt, mutta päivän aikana kasseihin kertyi monenmoista muuta tuliaisina. Tietysti plussaa olivat uusien asioitten ja paikkojen näkeminen, ja automatkan aikana ehti myös vaihtaa tärkeimmät kuulumiset. Päivä aloitettiin Jämsänkoskelta Sarin Pihapuodista, josta löytyi monenmoista ihasteltavaa niiltä omilta nuoruusvuosilta – ja vähän kauempaakin. Witikkalan kartanossa herkuteltiin kinuskikakulla ja tuoreella kahvilla, myös Paavo Virtasen kauppamuseo oli kivaa katseltavaa, samoin sisustustuotteet puodin puolella.

Lahtisen Huopaliikkeessä tilan vanha isäntä Eero Lahtinen kertoi, miten Partalan kylä ja huopa ovat vuosikymmenien aikana kietoutuneet toisiinsa. Monta kesätuliaista tai lämmikettä tulevan talven varalle pakattiin ostoskasseihin.

Uusi-Yijälän Patapirtti-ravintolassa oli pakko löysätä vyötä! Sieltäkin löytyi tuliaisina viinipullo poikineen. Ja loput kolikot kilisteltiin Elosen leipomonmyymälään… Kuukausi sulatellaan nähtyä ja toukokuussa tavataan 9.4. Jussilassa puutarha-asioitten parissa.

 

MAALISKUU 2017

Terveydenhoitaja Merja Koivikko kertoi kuuloasioista; kuulotukimuksesta, kuinka tutkimukseen hakeudutaan ja uusista laadukkaista kuulokojeista. Paikalla oli 24 innokasta kuulijaa

HELMIKUU 2017

Palotarkastaja Teijo Mäkinen herätteli seurapiiriläisiä tunnistamaan ja ehkäisemään palovaaroja kodissa. Palo kotona alkaa tavallisesti päälle unohtuneesta liedestä, viallisesta tai väärin käytetystä sähkölaitteesta, tupakasta, tulisijasta, tulitikkuleikistä, kynttilästä tai muusta avotulesta. Erityisen varottavia ja valvottavia ovat niin kutsutut tuikut.

Emäntävuorossa häärineet Kalevi Puttonen ja Antero Korhonen selvisivät ”tentistään” kiitettävästi ja useampikin naisimmeinen nykäisi heitä hihasta, josko he alkaisivat vakituisiksi kahvinkeittäjiksi!

TAMMIKUU 2017

Tammikuun Seurapiiri keräsi 31 henkeä kuulemaan asiaa elvytyksestä; määrä oli kiitettävä, sillä usealle osui välttämättömiä menoja samaan aikaan. Kouluttaja Sari Hovila sai monet kiitokset valaisevasta esityksestä, eivätkä innokkaimmat meinanneet malttaa päästää häntä lähtemään seuraavaan tilaisuuteen, niin paljon riitti kyseltävää. Yhteinen toive oli, että vaikka defibrilaattoria ei toivottavasti koskaan tarvita, siitä laadittaisiin selkeät ohjeet myös kyläsivuille, missä se milloinkin on, ja miten sen saa käyttöön.

Emäntävuorossa häärivät Puttosen Raija ja Backmanin Pauli.

JOULUKUU 2016

Bingojännitystä ilmassa…
Pässinpökkimää talven viimoihin
Bingoisäntä tarkkuutta vaativassa tehtävässään

 Joulukuun Seurapiiriä pyöriteltiin poikkeuksellisesti naapurikylällä Päiväkunnassa. ”Päiväkunnan osasto” (Marja-Leena Strömberg, Hertta Hiekkaniemi, Tellervo Tanhuanpää, Martti Strömberg ja Paavo Niemi) olivat valmistaneet lämminhenkisen, jouluisen tapahtuman. Joulukahvien päätteeksi Marja-Leena kertoi Päiväkunnan koulun vaiheista, sillä mukana oli useampia, joille vierailu oli ensimmäinen. Vanhat hauskat tapahtumat kutkuttivat nauruhermoja. Bingokin oli monelle ihan uusi – tai ainakin vuosikymmenien takainen – tuttavuus. Martilla piti kiirettä, kun hän toimi sekä joululaulujen säestäjänä että ”bingoisäntänä” ja Marja-Leenaa työllistivät kahvinkeiton lisäksi ”onnettaren” tehtävät. Mukana oli 13 seurapiiriläistä, ja onnetar suosi melkein kaikkia; vain Huikon Maire ja Backmanin Leila jäivät nuolemaan näppejään… Siitä oltiin täysin yksimieleisiä, että bingo oli niin kiva kokemus, että päiväkuntalaisia houkutellaan ensi vuonna joku kerta ottamaan bingovehkeet mukaan Suojarinteelle!

Lämpimät kiitokset muistamisesta, Leila

MARRASKUU 2016

Puolustusvoimissa elämänsä palvellut Väinö Rajamäki piti Seurapiirin mielenkiintoisella alustuksellaan hiirenhiljaa. Puheen jälkeen ”Suomi juhlavuoden kynnyksellä” sai aikaan vilkkaan keskustelun. Mukana onli 35 seurapiiriläistä. Maija Lahtinen ja Pirjo Rajamäki tarjosivat herkkukahvit.

LOKAKUU 2016

 
Terveydenhoitaja Johanna Kinnunen kertoi 11.10. uusista ravintosuosituksista ikäihmisen kannalta ja vastasi lukemattomiin kysymyksiin Toivakan terveysaseman toiminnasta. Aluksi tietysti – munkkikahvit mukavasti mahassa muhien – vähän arvelutti, josko Johanna antaisi kovasti satikutia… Mutta niin ei käynyt! Tasapainoinen ateriarytmi, lautasmallin noudattaminen ja monipuolisuus ovat edeellen avainjuttuja. Mukaan mahtuu myös vähän herkuttelua, kuten vaikkapa munkkikahvit hyvässä seurassa!

SYYSKUU 2016

Lämpimät kiitokset kaikille niille seurapiiriläisille, jotka toivat sieniä markkinoitten sieninäyttelyyn. Vaikka sienitilanne näytti heikolta, yhdessä löysimme sentään aika komean otoksen! Kuvassa sienitutkija Kaisa Tervonen nimeämässä sieniä Lea-Elina Nikkilän avustamana.

Syyskuussa käytiin ensin 5.9. 17 hengen porukalla seurakunnan järjestämässä Kynttiläillassa Kolkkapohjassa; edellisen kerran toukokuussa koivut olivat hiirenkorvalla, nyt ruska oli jo värjännyt ne keltaisiksi. 13.9. oli varsinainen Seurapiirin oma päivä ja Jyväskylän Respectasta Katri Rastas esitteli ja kertoi, mitä kaikkia pieniä välineitä voi hankkia kotiaskareita helpottamaan. Yhdessä todettiin, että niistä on apua ihan kenelle tahansa, niinpä säilykepurkkien ilmaajasta tuli oikea hittituote, ja aika monen taskusta löytyi myös terapiapallo. Ylimmässä kuvassa Katri Rastas havainnollistaa, miten sukanvetolaitteella saa kätevästi sujautettua sukan jalkaan. Mikäli jatkossa löytyy halukkaita, voimme Seurapiirissä tehdä yhteistilauksen tuotteista, mutta kaupunkireissulla voi myös pistäytyä Respectan kaupassa Lutakossa. Mairen keittämille spelttipullakahveille osallistui 18 henkeä.

TOUKOKUU 2016

”Suvituuli kun oksissa soittaa…” Toukokuinen iltapäivä 10.5. vietettiin kuunnellen linnunlaulua ja laineitten liplatusta, herkutellen makkaralla ja kahvilla, seurustellen ja laulaen, sekä kuunnellen Usko Lahtisen, Hannu Luukkosen ja Pertti Lahtosen musisointia.

Tapsa (sormi ojossa): Muistakaa sitten pojat, että vain yksi makkara!

Tuliaisiksi vietiin pöntöllinen linnunlaulua! Tarkkasen Jouko pisimpänä uhrautui kiipeämään puuhun pönttöä kiinnittämään – ja ympärillä riitti neuvojia, päivittelijöitä ja kehujia… Ja sitten kohti kesälaitumia!

Huhtikuu 2016

Vanhan omenapuun nuorentamisen Simo Tommola neuvoi jaottelemaan kolmelle vuodelle. Kuivat ja vioittuneet, sisäänpäin kasvaneet ja nurmikonleikkuuta haittaavat oksat saavat lähteä ensimmäisinä. Lannoitus kannattaa tehdä koko lehvistön alalle, eikä isutettaessa missään tapauksessa istutuskuoppaan. Nuoressa puussa pyritään ohjaamaan kasvua niin, että latvusto pysyisi avoimena, suhteellisen matalana ja oksat kasvaisivat suorassa kulmassa runkoon, eivät pystyyn. Nuoria oksia voi ohjata pienillä painoilla tai vaikka coctail-tikuilla. Myyrä- ja jänissuojaus on tärkeä. Havaintoesitys Arto Koskisen ja Maija ja Usko Lahtisen pihoissa keräsi 40 osallistujaa. 

Maaliskuu 2016

Maaliskuuksi sovittu Kodin pienet apuvälineet-aihe siirtyi sairastapauksen vuoksi syksyyn. Kerrankin Seurapiiri sai rupatella sydämen kyllyydestä! Ohjelman täytteeksi Leila kertoi vastikään Rutalahden kyläsivuille avatusta pyyheliinapeittojen näyttelystä, Hyvin pyyhkii. Mukana oli 25 henkeä.

  

Helmikuu 2016

Sirkka Ketonen ja Rauni Nalli, jotka molemmat ovat tehneet pitkän päivätyön Idankodissa Toivakassa, kertoivat muistisairauksista käytännön kannalta ja mitä on elää muistisairaan rinnalla. Toivakan muistihoitaja Marja Immonen on luvannut vastata puhelimitse, jos on kysyttävää. Puh. 040-5378791.

 

Muisti mietityttää… Netistä löytyy nyt hyvä sivusto: Suomen Muistiasiantuntijat. Käykää kurkkaamassa!
Ja mikäpä oli miettiessä, kun juuri oli hörpätty Vainiomäen Sinikan ja Lappalaisen Maritan kiehauttamat kahvit oikein laskiaispullavalikoiman kanssa…

Tammikuu 2016

Vuosi 2016 aloitettiin 12.1. Suojarinteellä, kun alaa opiskeleva Janika Tanni kertoi, mitä kalevalainen jäsenkorjaus oikein on ja kenelle siitä voisi olla apua. Esityksen jälkeenkin riitti kyseltävää… Kiitos valaisevasta esityksestä!

  

Joulukuussa vietettiin joulujuhlaa 8.12. 2015 
Ja herkkuja ol siinä monenlaista, kun Terttu, Liisa ja Raija kattoivat jouluisen kahvipöydän.

Ja mikäs oli laulaessa vanhoja, tuttuja joululauluja Veijo Heinosen ja Pekka Pöyryn johdolla, kun Eero oli lämmittänyt ison salin mukavan lämpimäksi… Ja mukava oli myös kuunnella toivakkalaisvieraitten esityksiä. Kaikkiaan 29 henkeä osallistui Seurapiirin joulujuhlan viettoon.

Leila-tonttu kiittää ja kumartaa; kiitos Seurapiirille mukavasta muistamisesta! Kiitos!

Marraskuussa 2015

matkattiin Mikkeliin. Anssin auto täyttyi 11.11. jo kello 8.00 Suojarinteen kentällä, kun 31 seurapiiriläistä ystävineen lähti kohti uusia seikkailuja. Ensimmäiseksi hörpättiin aamukahvit Vanha Kassu – kahvilassa, ja samalla saatiin esimakua Jalkaväkimuseosta. Museonjohtaja Janne Pajunen kertoi asiantuntevasti erikoisnäyttelyistä ja samalla tuli suoritettua pieni oppimäärä Suomen historiaa… Kauppahallista kasseihin pujahti useampikin muikkukukko Savonmuan tuliaisina, mutta omat mahat saivat täytettä Bistro Vileen herkuista. Ja toden totta, aika vaikea olisi löytää sen parempaa ruokaa kuin millä saimme hersytellä makuhermojamme. Lähiruokaa parhaimmillaan! Voi lämpimästi suositella sinullekin seuraavalle Mikkelin matkalle. Vaikka ruokaperräiset jäivät retkipäivältä väliin, kummasti jaksoimme rymytä ensin vankilan myymälässä ja sitten Kenkäverossa. Ja vielä viimeksi Misukka-sukkatehtaalla. Joulupukki pääsee tänä vuonna helpolla, mutta se, mitä paketteihin käärittiin, onkin vielä reilun kuukauden salaisuus…

Hyvä opas on puoli matkaa! Jalkaväkimuseossa oppaana toiminut museonjohtaja Janne Pajunen sai ihan jokaisen kiinnostumaan upeista kasarmirakennuksista ja niitten historiasta ja tietenkin näyttelyistä. KIITOS!

Lahtisen Maija teki tuttavuutta ruotusotilaan kanssa ja lupasi tuoda Uskolle terveisiä…
Sotku siellä jossain…
Bistro Vilee tarjosi alkuruuaksi luomujuureksista tehtyä sosekeittoa (Nam!), pääruuaksi Kujalan tilan paahdettua porsasta, perunapyrettä ja kasviksia. Jotta lista olisi täydellinen jälkiruuaksi omenapiirakkaa ja kanelikermavaahtoa.
Mistähän tämän aloittaisi…
WPK:n vanhaan autohalliin tehty ravintola on viihtyisä ruokapaikka. Auvilan Päivi ja Puttosen Raija vertasivat kasvis- ja liharuokaa – molemmat olivat maistuvia.(Kuva Leena Lahtinen)

Ai seurapiiriläisiäkö Mikkelin retkellä? Ei, vaan Silakkamarkkinat – nukkenäyttely Kenkäverossa. Talo oli täynnä monenmoisia joulun ihmeitä. Erityisesti Jukka Rintalan koristeet ihastuttivat, ja uutta olivat myös lasihimmelit ja vanhojen kuvataulujen pohjalta tehdyt tuotteet lakanoista tulitikkurasioihin.

Vaikka lunta ei ollut, monet kynttilät, kuuset ja köynnökset sekä lasimmelit loivat joulun tunnelmaa Kenkäveroon.

Mikä ihme se nyt on, jos tämmöinen säihke ja kimallus Kenkäverossa saa maalaispoikien pään menemään ihan pyörälle… Onneksi asiaan voi paneutua yhteistuumin oikein Urhon opastuksella! Martin, Tapio, Kalevi ja Jouko tuumaustauolla.
No tänne jätetään loput matkarahat, Heljä Suoanttila ja Malla Karhusaari nauravat ja ovat joulupukin pikku apulaisina sukkatehdas Misukassa.
Lokakuussa 2015:

Vietettiin päivähetki Martti Salosen johdolla, ja kuultiin, milloin edunvalvontavaltuutus olisi aiheellinen ja koska hoitotahto kannattaisi laatia. Myös testamentin kiemuroita pohdittiin yhteistuumin. Päivään osallistui 32 henkeä, vaikka moni ”vakituinen” oli Kyläyhdistyksen talkoissa hakemassa leikkivälineitä Jyväskylästä.  

Syyskuussa 2015:

 

Syyskausi pyörähti vauhtiin Hiekkolan tunnelmallisessa tuvassa, mukana oli 35 seurapiiriläistä kuulemassa Ilona Huikon kertomusta talon vaiheista.

Elokuussa 2015:

Iso osa seurapiiriläisistä otti kutsun vastaan ja oli mukana kylän risteilyllä Suomen Suvi-laivalla 27.8.

Toukokuussa 2015: 


12.5. ”Luonto herää kevääseen” -retki kansallispuistoon

– Lintuoppaina Leivonmäen kansallispuiston ystävistä Ilkka Arkiomaa, Lea-Elina Nikkilä ja Pauli Backman.

– Käytiin ensin Höystösensuolla, joka on vanhaa turvetuotantoaluetta, nykyisin viljelyksessä (yli 300 hehtaarin yhtenäinen alue), isoin osa Jukolan tilalla, mutta myös muita viljelijöitä ja pieni osa turvetuotannossa. Meno kimppakyydein Nuijalan, Riihiahon ja Halla-ahon kautta.

– Myrkyisä tuuli sotki suunnitelmat ja linnut pysyttelivät suojassa.Höystösensuo on kuitenkin juuri meille aloitteleville lintuharrastajille normaalisti hyvä havaintopaikka, päivä retken jälkeen Leila ja Pauli havaitsivat siellä seuraavat linnut: katso tästä

– Kirveslammen parkkipaikalta käveltiin Harjujärven puolikodalle ja muutamat huonojalkaiset köröttelivät perille asti autolla

– Laavulla paistettiin makkaraa ja juotiin nokipannukahvit; Ikosen Eero toimi kipinämikkona ja Mailis ja Leila huolehtivat muusta

– Oppaat vastasivat kansallispuistoon ja lintuihin liittyviin kysymyksiin

Mukana menossa 34 retkeläistä sekä seurapiirikoira Kalle Braun.

 

Huhtikuussa Seurapiirin vieraina Pirjo ja Väinö Rajamäen kutsusta Tenho Tornberg ja tyttärensä Aino. He ilahduttivat laulullaan ja soitollaan ja lisämausteena oli lukematon määrä valokuvia Rutalahdesta 18 vuoden ajalta. 30 seurapiiriläistä ystävineen nautti Trubaduurin iltapäivästä ja Pirjo Rajamäen ja Maija Lahtisen tarjoamista herkkukahveista. 

Roskat nostettiin kerrankin pöydälle maaliskuussa! Lassila Tikanojan vastuuhenkilöt pitivä asiantuntevan selvityksen ja vastasivat kysymyksiin

 

Seppo Pohjola ja Anja Santala veivät muistojen matkalle lapsuuden maille hyväntuulen postikorttein merkeissä helmikuussa

 

Vuosi 2015 korkattiin käyntiin laittamalla käsi sydämelle eli mietimme yhdessä sydänterveyteen liittyviä asioita. Mukana Joutsan Seudun sydänyhdistyksestä tukihenkilönä toimiva Hannu Loipponen. Puheena ollut defibrilaattori mahdollisesti hankitaan kylälle jo alkavan hankkeen piikkiin, tietoa kevään seurapiireissä.

Retki Toivolan Vanhaan pihaan 11.12.2014